Syketaso

[Petu67]

Olisiko käytännön tietoa veskarin syketasosta pelin ja harjoitusten aikana? Erityisesti vielä kiinnostaa, kuinka korkealla syke on esim. höntsäpelin aikana, koska siinä ei varsinaisia taukoja pidetä, ja vuoro saattaa kestää jopa 1,5 tuntia.
Tarkoituksenani on laajentaa ja täydentää fyysisen kestävyyden ylläpitoa puutteellisilla alueilla, kuten peruskestävyysalueella, joka yleisesti ei ole palloilupeleissä vallitseva sykealue (40-70% max.syketasosta), ja se näkyy myös kuntotestituloksessani.
"Kaikki tieto on oleellista paitsi turha tieto."

Petu67

[Jani]

http://www.goaliepro.com/en/resources/2004/polar.php

[doubletrapper]

Olisiko käytännön tietoa veskarin syketasosta pelin ja harjoitusten aikana? Erityisesti vielä kiinnostaa, kuinka korkealla syke on esim. höntsäpelin aikana, koska siinä ei varsinaisia taukoja pidetä, ja vuoro saattaa kestää jopa 1,5 tuntia.

Kyllähän se syke riippuu ihan täysin pelin intensiteetistä. Tollaisella perusfirmahöntsävuorolla, jossa pelaajat pyörii toisiinsa törmäten keskialueella, ja joskus välillä saavat jotain maalia kohti aikaiseksi, niin sykkeet on suunnilleen samalla tasolla kuin kävellessä. Itsellä max syke n. 180, ja höntsässä pääosan ajasta 100-140. Sitten kun alkaa tapahtua, niin toimintahan on pitkälti anaerobista, ja mikäli myllytys jatkuu riittävän pitkään, niin sykkeet nousee myös anaer kynnykselle ja hiukan yli. Eli kun jokusen minsan ottaa rankkareita putkeen, niin sykkeet huutelee siellä 160-170 tasolla, ja myös pitkäkestoisella yv-pyörityksellä saa 160 rikki. Muuten höntsän aikana parilla perättäisellä torjunnalla voi viisari värähtää jossain 150 päällä, mutta keskisykkeet jää kovin mataliksi.

Itse harrastan kestävyyslajeja, ja todella harvoin hengästyn pelatessa. Enemmän tuo pelaaminen on itselle lihaskuntoharjoitusta tai voimatreeniä jaloille. Jos intensiteettiä olisi enemmän (huokaus..), niin kyllä se varmaan kävisi myös intervallitreenistä. Mutta ottaen huomioon, että pelikaverit on joka syksy vuoden edellistä vanhempia, niin tuskin se intensiteetti ainakaan nousussa on...

[Petu67]

Näkyy mitatut ja todetut syketasot tukevan tuota voimakestävyyden puolella pysymistä, joten selvästikin veskarin olisi lisättävä peruskestävyysharjoitteita. Näin omat tulokseni myös osoittivat, eli voima- ja max-kestävyyteni on peruskestävyyttä paremmalla tasolla.
Oma höntsäkiekkoiluni on keskimäärin vauhdikasta pelailua kohtuutasoisten harrastekiekkoilijoiden kanssa, ja silloin tällöin entisten liiga- ja divarikiekkoilijoiden kanssa, jolloin myllytykset saattavat kestää minuutteja, jopa kymmenen pahimmillaan. Joskus jopa yli 80% reilun tunnin höntsästä on pelattu omassa päädyssäni, ja tuolloin syketaso liikkuu varmasti 85-95% paikkeilla, ja hetkellisesti jopa ylempänäkin. Pahimmillaan palautumiseen on mennyt useita tunteja, joten tällöin puhuisin jopa tyhjennysharjoituksesta. Hyvä, että on päässyt omin jaloin jäältä tuollaisen vuoron jälkeen. Vaikeinta tuollaisten ex-huippukiekkoilijoiden vuorolla on se, että he syöttelevät paljon normaalia pitempään ja nopeammin, eivätkä tee suoraviivaisia ratkaisuja juuri koskaan. Siinä joutuu pitämään jalat liikkeessä ja malttamaan mielensä loppuun asti, ettei lähde aavistamaan laukauksia liikaa.
Eilen kyselin kenttäpelaajan syketasoja höntsävuoron jälkeen, kun "Elmo" Keskitalo pitää aina sykemittaria jäävuorolla. Keskisyke 1h20min höntsässä oli hänellä 70% max.sykkeestä, ja korkeimmillaan syke käy joskus hänelläkin jopa yli 95%:ssa! Vaihdossa istuessaan syke jopa saattaa laskea alle 65% tasolle.

[Topi]

Syketasot tietysti aina yksilöllisiä / kunnosta riippuvia. Itse käyttänyt mittaria (nyk. se pienempi suomalainen merkki) lähinnä aerobisilla lenkeillä mutta joskus lätkässäkin. Keskimääräinen syke kai 1,5 tunnin "höntsäpeleissä" on pyörinyt jossain 110-120. Satasen alle ei oikein laske vaikka peli olisi toisessa päässä pitkäänkin, kun oman pään "myllytyksissä" voi helposti nousta 170:een. Ehkäpä huomisen vuorolla voisi taas kokeilla mitata.

[kerppu]

Varmaan tuohon sykkeeseen vaikuttaa myös kovasti maalivahdin taito liikkua. Vaihdettiin meidän höntsäporukassa kaverin kanssa nimittäin muutamaviikko takaperin paikkoja, kaveri meni maaliin ja mä kentälle puolustajaksi.

Kaverilla polarin sykemittari joka ottaa logia ja verrattiin sitten jään jälkeen miten erinlaista olla maalissa ja kentällä. Maaliinmennyt kaveri on pelannut kiekkoa aktiivisesti kokoikänsä ja nyt viimiset 2 vuotta meidän kanssa höntsää, joten kuntopohja on kunnossa.

Kentällä maksimisyke ollut höntsässä 187, ja ajat sykealueiden kesken mennyt kutakuinkin niin että syke alueella 3 joka on 165 - 190 hän on ollut n.12min pelatessaan kentällä. Nyt maalissa hän vietti syke alueessa 3 aikaa 48min??!!??!! ja kaloreitakin paloi tuplaten enempi kuin kentällä. Tilanteita oli minun mielestä hyvin vähän ja pahaa pyöritystä ei ollenkaan.

Siksipä olenkin sitä mieltä että omalla liikkumisella ja "taidolla" liikkua saa "kevennettyä" tuota rasitusta melko reilusti.

PS: voin loppu viikosta tarkistaa kaverilta nuo kaikki sykealueet ja ajat jotta saadaan tarkkaa faktaa tiskiin.

[PPEA]

Itselläni on nyt noin vuoden jaksolta "dataa" omista sykkeistä. Keskisyke jäillä on ollut 143 pinnassa. Vuorot ovat ollet harrastelätkän pelivuoroja tai pelejä. Korkein tapaamani keskisyke vuorolla on ollut 158 ja pienin 131.

Maksimisykkeekseni olen juoksemalla saanut kellotettua 195. Painoa itselläni on tuollaiset 92 kiloa ja pituutta 186.

Olen samaa mieltä taidon merkityksestä sykkeisiin. Itse vanhana kenttäpelaajana olen havainnut että taidon lisääntyessä pelistä tulee jouhevampaa ja sykkeetkin pysyy samalla matalempina, kun höntyily vähenee ja keho tottuu kuitenkin hyvin erilaiseen pelaamiseen.

[Petu67]

On selvää, että veskarin liikkumistaito ja tekniikka vaikuttavat sykkeeseen, onhan kyseessä selvästi tekniikkalaji. Sen huomaa helpostikin alkukauden ja loppukauden jaksamiserolla, sillä tekniikka paranee/palautuu harjoittelun myötä. Toinen selitys on tietysti kunnon kehittyminen, jolloin max.syke myös kohoaa hieman, joten automaaattisestikin syketasot on prosentuaalisesti hiemaan eri tasolla. Ei siis pidä seurata/verrata pelkästään henkilökohtaisia sykkeitä lukumääräisesti, vaan prosentuaalisesti (arvioidusta) max.sykkeestä, joka on henkilökohtainen jokaisella. Itselläni sen on arvioitu olevan edelleen jopa 197, vaikka ikää on lähes 43v.

Joka tapauksessa veskarin syketaso liikkuu suurimman osan ajasta voimakestävyyden puolella, kun taas kenttäpelaajalla se saattaa pysyä huomattavasti alempana jo pelkästään vaihtopenkillä istumisesta johtuen. Harjoituksen aikana syketasoissa ei voi olla kovin suurta eroa, jos harjoitus on hyvin suunnitteltu, eikä kenttäpelaajien tarvitse odotella pitkiä aikoja omaa suoritusvuoroaan. Useamman maalivahdin ollessa mukana harjoituksissa, myös ne joutuvat joskus vuorollaan odottelemaan, joten tällöin on syytä muistaa vaihdella nopeammassa syklissä, ettei syketaso mene liian korkeaksi ja taas lepovuorolla putoa liian alas, ja tulee ns. veltto olotila, josta on vaikea lähteä jatkamaan uudelleen.

Yleisesti sanotaan, että palloilulajin harrastajan tulisi siis tehdä pitkiä lenkkejä (yli 1h) matalalla sykkeellä, jotta peruskestävyyskin paranee. Peruskestävyyttä tarvitaan varmasti pitkän kauden aikana ja harjoituksista ja peliruuhkista toipumisessa.

[Topi]

Dodii, eli tuoretta dataa kehiin tältä illalta:

Tunti ja 17 minuuttia kesti Snadiliigan (lämärit sallittuja, taklaukset ei) harkkapeli alkulämmön alusta loppuun. 3 x 15 minuuttia "tehokasta" noin minuutin erätauoilla.

Keskisyke 134, kulutus 695 kcal ja huippusyke 169 (alkulämmöissä jo kyllä kävi siellä 160:ssa kun tuli peräkkäin monta vetoa)

Ja pitkästä aikaa Juhan kanssa samoilla jäillä - ja kerrankin voitto

Hassua oli tässä se, että Klapa kyseli mua samaan peliin omaan maaliinsa. Onneksi voittanut joukkue eli Finnspring oli kysyny ensin...

Ja tässä heitän tonne "polvikivut"-ketjuun: Polvikin selvisi ihan OK vaikka pelasin paljon jäiden kautta. Nestettä se kerää, mutta pelata pystyy. Liikerata tuntuu OK:lta. Nyt vielä loppujäähdyttelyt ja venyttelyt.